Forchem Oy laajentaa Rauman tehdastaan sterolien tuotantoon

Satakunnan Kansa, Kari Suni

Veren kolesterolia alentavalla elintarvikkeiden lisä-aineella kasvava kysyntä, mutta vähän valmistajia Euroopassa

Selluloosan valmistuksen sivutuotteena syntyvää mäntyöljyä jalostava Forchem Oy laajentaa toimintaansa Raumalla. Tislaamon yhteyteen rakennetaan uusi tuotantolinja, jolla valmistetaan elintarvikkeissa terveysvaikutteisena lisäaineena käytettävää betasitosterolia. Kasvipohjaiset sterolit alentavat veren kolesterolitasoa ja ehkäisevät sydän-ja verisuonitautien syntymistä.

Vuosina 2007–2008 tuotantokäyttöön valmistuva tehdaslinja on lajissaan maailman suurimpia tuotantolaitoksia ja tuotannoltaan Euroopan suurin sterolivalmistaja. Tehtaan investointikustannukset ovat noin 40 miljoonaa euroa.

Mäntyöljytehtaan yhteyteen tulevan tislaus- ja jalostuslinjan vuosituotanto on 4 000–6 000 tonnia kasvissteroleja. Käynnistyttyään tuotanto tarjoaa 10–15 pysyvää työpaikkaa.

Vuonna 2002 tuotantonsa aloittaneella tehtaalla on parhaillaan meneillään tislaamon laajennustyöt kapasiteetin kasvattamiseksi.

Hyvä jalostusarvo, uusia käyttökohteita

Sterolituotannon ja siihen perustuvan uuden liiketoiminnan keskeisiä arkkitehtejä ovat Forchem Oy:n toimitusjohtaja Martti Fredrikson ja varatoimitusjohtaja Hannu Näsi. Sterolien erottaminen mäntyöljystä omalla prosessilla on ollut yhtiön tuotantosuunnitelmissa jo alusta alkaen.

Suuren tehdasinvestoinnin kivijalkoina ovat kasvipohjaisten sterolien vahva kysyntä elintarviketeollisuudessa ja toisaalta sterolien valmistajien vähäisyys.

– Kaikki tehtaat käyvät täydellä ja markkinat vetävät, Martti Fredrikson sanoo.

Odotuksena on, että kehittyneissä teollisuusmaissa terveysvaikutteisten elintarvikkeiden menekki kasvaa. Steroleita on tähän asti lisätty ravintorasvoihin ja maitotuotteisiin, mutta steroleiden on todettu vaikuttavan myös rasvattomien elintarvikkeiden lisäkkeenä. Kasvissterolien käytölle ennakoidaan 15 prosentin vuosittaista kasvua vuoteen 2010 mennessä.

Steroli on arvotuote ja jalostusarvo antaa pohjaa uudelle tuotannolle, Forchemissä uskotaan. Valmiin tuotteen kilohinta on 10–20 euroa.

Helpommin ja enemmän mäntyöljystä

Terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin lisättävä sterolia valmistetaan yleisimmin soijasta tai puupohjaisista raaka-aineista. Martti Fredriksonin mukaan mäntyöljy on raaka-aineena kiitollinen, sillä sen sterolipitoisuus on korkea ja erottaminen on prosessiteknisesti helpompaa kuin soijasta.

Rauman tehtaassa betasitosteroli erotetaan mäntypiestä, joka on mäntyöljyn tislauksessa syntyvä yksi ainesosa. Yhtiö tislaa raakamäntyöljystä mm. liimojen ja maalien raaka- ja sideaineina käytettäviä rasvahappoja ja hartseja. Kasvissterolien ohella uusimpana tuotekehityksen tuotteena on mäntyöljystä jalostettu dieselöljyn lisäaine.

Jalostuksessa syntyvää mäntypikeä käytetään energiantuotannossa polttoaineena, jonka etuna on rikittömyys.

Martti Fredrikson toteaa sterolien tuotannon olevan prosessiteknisesti varsin vaativaa. Rauman tehtaalle aiotaan hankkia alan viimeisin tekniikka, jonka automaatioaste on korkea.